Viimeiset paivat viilenevassa Benidormissa olivat pitkastyttavia. Toverimme Dean sai turpaan jattimaiselta skinheadilta ja lahti takaisin Jamaicalle, asumuksemme Hostal Fontanella suljettiin kaupungin tyomiesten toimesta, ja muutimme takaisin ensimmaiseksi valtaamaamme taloon, nyt ylakerran asuntoihin. Pari yota siella vietettyamme ovi potkittiin auki kesken unien ja kaksi venalaista miesta hyokkasi sisaan, huitoi meita taskulampuilla silmiin ja huusivat aikansa, kunnes lopulta rauhoittuivat ja lahtivat pois, todettuaan ettei meilla ole varaa, eika meista ole vaaraa. Painottivat kuitenkin sita kenen alueella oltiin. En tajunnut muuta kuin sanan "territorio".
Yritimme keskittya jokusen paivan kirjoittamiseen. Aloitettiinkin jotain, dramatisoidaan yhdessa kohtaamiamme ihmisia ja katsotaan syntyisiko niista tarinaa. Ehkapa syntyykin. Suunnittelin yhdesta huoneesta jo kirjoitushuonettakin.
Istun, asetun
sanoiksi aloilleni.
Kirjoitushuone.
Kunhan eivat potkisi,
sotkisi papereita.
...
Lopulta tuli se vahemman sateinen paiva jota oltiin odotettu, ja saatiin kyyti Valenciaan. Oltiinkin jo kuultu minne taalla kannattaa menna, ja suunnistettiin saman tien Barrio del Carmeniin; hippien, punkkareiden ja taiteilijoiden kaupunginosaan. Siella kysyttiin ihmisilta "Donde est muchos punks?" ja pian oltiinkin taas tohinan keskipisteessa, pehmeilla sohvilla, kovassa paikassa. Verkostoiduttiin tohinalla, vilauteltiin ihmisille lappua johon oltiin piirretty squat-merkki ja kysymysmerkki, ja sanottiin etta voidaan tehda toita, laittaa ruokaa ja siivota. Ystavalliset tyypit ajelutti meita yomyohalla viela paikkoihin joista yosija olisi voinut irrota, mutta ei loydetty sopivaa joten nukuttiin viime yo kadulla. Olkoon tana yona parempi onni.
Amsterdamista asti mukana kulkenut sailyketolkki on hajoamassa katusoittopaukutukseen. Lienee pakko ostaa uusi! Se on imagon kannalta tylsaa - ajan patina ja kolhut sopii hobo-lookkiin - mutta ehka uuden uutukaisen sailyketolkin kiilto ei sita aivan pilaa.
Onpa hyva mieli, etta paastiin liikkeelle. Kyna meinasi jaada jo jumiin kirjoitushuoneeseen. En muistanut etta se tarvitsee enemman tilaa ymparillensa tanssiakseen vapaasti.
Thursday, November 01, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Kärsämäki kutsuu...
Toivottavasti Valenciasta on löytynyt rauhallisempia yöpaikkoja ja antoisia päiviä.
Lisää kuulumisia ja tankoja, please ja be careful out there :-)!
...kuuntelen
Post a Comment