Eilen oli keikka vakiopaikassamme, Abraxasissa. Punkahtavaa surffia, ja vihdoinkin paljon paikallisia kovanaamoja koolla. Tutustuttiin Bolivialaiseen raikulipoikaan, Fabioon, ja Argentiinalaiseen katusoittajaan, Sebastianiin. Ja kaupungin kauneimpaan, sakenoivimpaan ja suloisimpaan rayhahengettareen, jonka nimea en ehtinyt viela kysyakaan... Yhdessa saatiin suuresti eloa yleisoon, tanssittiin ja riehuttiin esimerkillisesti, ja oli parhainta tuntea valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta taysin tuntemattomien kanssa. Myohemmin istuttiin baarin pihalla, soiteltiin ja laulettiin ja tutustuttiin vahan rommipullon ymparilla. Tana iltana pojat ovat tulossa hostellillemme ainakin kaymaan. Pitaa siivota ( = levittaa uudet puhtaat pahvit lattialle) ennen sita. :)
Sikali ei ihan viela kiinnostakaan lahtea tasta kaupungista... Aslankaan ei ole viela antanut kuulua itsestaan... Oli ihan erilaista kavella kaupungilla tanaan, kun yhtakkia olikin mahdollista tormata "tuttuihin" ihmisiin kuin tahan asti... Ja oi, kohtaisinpa viela sen tyton...
Paivan laulu:
beneath the surface of tourist attractions
i found the princess of crust in action
she punched me in the face with her eyes
and danced right through me pogo-style...
Benidorm punx! Quality over quantity!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Keksin taas tulla tänne lukemaan, kun satuin saamaan teiltä tekstiviestin. Olen välillä muutenkin käynyt, mutta nyt taidan jopa kommentoida.
Olen nähnyt teistä matkalaisista kahdesti unta. Jälkimmäisessä kiertelimme kaikki... oisko ollut Pariisissa. Oli harmaata ja puluja. Ei se ollut kovin jännää.
Ensimmäisen unen näin pian lähtönne jälkeen. Siinä tulitte muutaman viikon jälkeen häntä koipien välissä takaisin Suomeen. Sanoitte, että suuren maailman seikkailut olivatkin liian pelottavia. Olitte yliarvioineet valmiutenne.
Hyvä, ettei uni ollut totta :)
hoho! ei helpolla takas sinne kylmaan suomeen, ei!
(jos ja) kun tuun takas ni laulan sut singstar-suohon!
j.
Post a Comment