Aamiainen hotellissa osa 2: Krapulajuoksuaamiainen

Kolmas kerta toden sanoo, niin sanotusti...
Kavimme tana aamuna (19.10.) jalleen aamiaisella hotellissa, kolmatta kertaa. Edellisessa paikassa meilta oli kyselty korttia toisella vierailullamme siella, joten paatimme, etta parempi menna jonnekin muualle.
Jatkoimme katua pitkin seuraavaan hotelliin, neljan tahden paikka, joka jo ulkoa pain naytti silta, ettei meidan sinne pitaisi menna. Menimme kuitenkin, kohtaloa uhmaten.
Ravintolatila sijaitsi toisessa kerroksessa, jonne krapulaisina edellisen illan ryypiskelysta laahustimme. Kun saimme ensimmaiset havainnot paikan asiakkaista, tiesimme, etta tanne emme kuulu. Tiesimme myos, etta kaikki muut tiesivat sen, siina maarin kylmia, parhaimmillaankin hammastelevia katseita saimme.
Kuitenkin, kun tanne asti olimme tulleet, paatimme nauttia hotellin runsaista antimista. Ruoka oli sisalloltaan samaa tavaraa kuin aikaisemmassakin paikassa, joskin taalla mehut olivat tuorepuristettuja, tarjolla oli enemman kaikenlaisia herkkuja. Yhden seinan vierella oli jopa pieni leipagrilli, jossa pystyi paahtamaan itse leipansa.
Haalimme lautasemme tayteen ja istuimme alas. Silla sekunnilla paikalle pollahti tiukan nakoinen vanhempi tarjoilijatar:
"You live here? What's your room number?"
"Uh... umm... I think it's... err... ten-sixteen, yeah that was it!"
Tarjoilijatar kirjoitti jotain ylos, ja poistui, mutta koko ajan kun istuimme syomassa, tunsimme hanen tuijotuksensa niskoissamme...
Heti kun nostimme ahterimme lahteaksemme, tarjoilijatar kiiruhti juoksujalkaa edellemme, hotellin aulaan odottamaan meita. Paikalle saapuessamme han sanoi hyvin tiukkaan, kaskevaan savyyn:
"You pay!"
"Uhh... ooo-kay..."
Seisoimme hetken aulassa, pohtien mita tehda... ei meilla ollut rahaa pennin hyrraa, joten maksaminen ei tietenkaan tullut kysymykseen. Mielessa pyori kaiken maailman nyyhkytarinoita, joilla olisimme voineet sulattaa kylman espanjattaren sydamen.
Sitten se tapahtui
"Juostaanko?"
"Onko reitti selva?"
*mulkaisu ovelle pain*vastaanotossa puhutaan jotain vartijoista*
"Jep"
Ja nain sankarimme juoksivat, juoksivat ja juoksivat, taskuissaan pari appelsiinia ja omenaa.